etsimällä etsin magiaa

yli kuukausi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi taas päivittelin.

tänään tuli semmoinen pakottava tarve kirjoittaa, ääh, luovuuden eruptio,

jonka annoin vasta näin iltamyöhään vallata kehoni.

tänään pohdin, että jos kerran olen taikaolento, kuuluisi jokaisesta päivästä löytyä jotain maagista.

siispä tämän viikon saldo:

• maanantaina heräsin todella myöhään, pyöräilin kaikessa rauhassa, tajusin kuinka pakkoliikkeet oikeasti helpottaa oloa ja kotimatkalla eksyin tanelinrannan lumisille lenkkipoluille etsiessäni oikotietä

• tiistaina pidettiin tuulian kanssa loistava puhe lumiukkojen oivallisuudesta englannintunnilla ja inspiroiduin kuvaamataidossa. sain äidiltä liettuan-tuliaiseksi maailman ihanimmat, kissakuvioiset villasukat

• keskiviikkoa piristi vilpitön ja odottamaton kehu näyttelijäntaidoistani ja yllätyssynttäreitä varten sankarin siskon kanssa shoppailu

• torstaina englanninopettaja yllätti päivittelemällä englannin kielen osaamistani ja kyseli niiden lähdettä. isot lumihiutaleet pyryttivät ja ostin synttärilahjan torilla toiveikkaana istuvalta mummopariskunnalta, sää oli maaginen ja sukelsin illaksi ja yöksi paper kitesin levyyn, jonka olin tuulialta lainannut

• perjantain itsenäisyyspäivä oli täydellinen kaikessa idyllisyydessään ja ympäröivä luonto edusti kaikkea mitä siinä talvisin rakastan. kynttilät paloivat ja nicolas cagen näyttelijänsuoritus oli riipaiseva enkelten kaupungissa (myös lainattu tuulialta). olin todella ylpeä käsin koristelemastani syntymäpäiväkortista. syvennyin intialaiseen musiikkiin ja sille tielle jäin

• eilen sain sukeltaa kahdeksi tunniksi ekohamletin roolihahmooni torikeskuksen vilinässä ja suoltaa sieluni sopukoista ympäristösuojelupuheita promoten esityksientäyteistä ensi viikonloppua. maagisin oli kuitenkin ihanan tuulian ilme, kun odottamaton paljon onnea vaan-laulu kajahti ilmoille hänen saapuessaan kotiin. kaisa tuli vielä yöksi ja makoilimme sängyllä nauraen ja puhuen pikkuisen vakavia. aika riensi vahingossa neljään, ennen kuin keksimme ummistaa silmämme.

huomatkaa kaksi prinsessakruunua, barbie-lautaset ja tiina-siskonsa vaasasta hakema balleriinakakku!

• tämän päivän maagisin hetki oli se, kun sanni-siskon kanssa paahdoimme vaahtokarkkeja takassa irlantilaisen folk-musiikin tahtiin pimeyden laskeutuessa ulos. tulen luoma pehmeä valo ja lämpö. se, että en poistunut pyjamasta koko päivänä. äidin tekemä opiskeluaikojen herkkusalaatti. sannin raa'asti koristelemat piparkakut, milloin täynnä puukotushaavoja, milloin katkaistu raajoja. facebook-profiilikuva, josta välittyy aito fiilis. huoneeni seiniä koristavat valot pitävät mieleni rauhaisampana ja alati inspiroituneena.

sup. ai niin tosiaan jenna pilkkoi ja blondasi hiukset.

mä kyl rakastan tän laatua

ei silti millään innostaisi kirjoittaa sitä kilometripostausta vuoden 2013 matkoista. ehkä panen sen nyt alulle ja täyttelen pikkuhiljaa. juuuu.

lisään vielä kuvan siitä hirvityksestä, jota hiuspehkokseni kutsuin ennen jennan taikakosketusta.

ughhh

haluan haaveilla upean musiikin voimin ja piirrellä meditatiivisen keskittyneesti. unohtaa oikean maailman ja vain

kellua unelmiin ja mielikuvituslinnoihin

Over and out.